Historia

Kirjoitettu 35 vuotis juhliin (1981)

Leppävirran Marttayhdistys perustettiin sodan jälkeen ns. pulavuosina. Vuonna 1945 perustamisajatus oli kypsynyt toteuttamisasteelle. Maaliskuun 12 päivänä kokoontui kuusi ponnekasta asialle lämmennyttä naista Alina Holin kotiin alustavaan kokoukseen ja vuosi oli 1946. Tässä kokouksessa luotiin pohja järjestettävälle yleiskokoukselle, joka pidettiin 19 päivänä maaliskuuta Kivelässä, jossa tällä hetkellä on yläasteen oppilasruokala. Niimpä tuolloin 19.3.1946 syntyi Leppävirran Marttayhdistys asian joutuessa äänestykseen, jolloin tuli 45 kyllä-ääntä ja 15 ei-ääntä. Nämä 45 yhdistyksen puolesta äänestänyttä perustajajäsenmarttaa, aikaansa seuraavia, marttatyöstä kiinnostuneita ovat esimerkillisellä tavalla toiminneet ja loivat Leppävirran Marttayhdistyksestä vankan, parhaina päiväinä lähes 200 jäsentä käsittävän naisjärjestön.

19.3.1946 pidetyssä perustavassa kokouksessa oli puheenjohtajaksi valittu Alina Holi. Tässä tehtävässä hän oli 3 vuotta. Hänen seuraajinaan ovat toimineet Ethel Nyström 2 vuotta, Impi Salomaa antoisat 12 vuotta, Vieno Avento 8 vuotta, ollen nyt yhdistyksemme kunniajäsen. Hänen puheenjohtajakautensa jälkeen nuijaa heilutteli Meeri Uimonen, marttatyössä ansioitunut marttamme aina vuoteen 1977 saakka, joilloin puheenjohtajan tehtäviin valittiin  Meeri Kilpeläinen, ollen tässä tehtävässä ponnekkana edelleenkin (1981).

Yhdistyksen ensimmäinen sihteeri oli Elli Aro, hänen jälkeensä Hellin Brax yli 20 vuotta ja hänkin on tällä hetkellä yhdistyksemme kunniajäsen (1981). Hellin Brax'in jälkeen sihteeriksi valittiin Meeri Kilpeläinen ja hänen jälkeensä on kyseisiä tehtäviä hoitanut allekirjoittanut???

Yhdistyksen ensimmäiseksi rahastonhoitajaksi valittiin hellin Brax, sitten Siiri Anteroinen edelleen Mirja Anteroinen ja vuonna 1956 Lea Keinänen ja seuraavaksi Leena Seuri, joka hoitaa yhdistyksemme taloutta tälläkin hetkellä (1981).

Ei ole sillä hyvä, että perustettiin Leppävirran Marttayhdistys. Toiminta tarvitsee varoja ja sitä tarvitsee erikoisesti tällainen neuvontajärjestö. Toiminnan alkuaikoina kun Leppävirralla perheiden pyykinpesumahdolisuudet olivat heikot, puuhasivat toimeliaat martat pyykkituvan ja pyykkilaiturin Kalmalahden rantaan ja jota sai käyttää kaikki tarvitsevaiset kohtuullista vuokraa vastaan ja samalla yhdistys sai uusia varoja yleishyödyllisiä toimintoja varten. Tulkoon mainituksi, että pyykkitupa ja -laituri olivat käytössä siihen saakka, kunnes hotelli Leppäkerttu rakennettiin, tällöin se poistettiin luonnollisesti. Mutta menetettyjen tilalle marttojen aloitteesta kunta rakensi ns. virran rannalle hienon pyykkilaiturin, joka kantaa perinteisesti epävirallista nimeä "marttoinlaituri", vaikka sen onkin rakentanut kunta ja näin ollen sen käytöstäkään ei peritä vuokraa. (Laituri on vielä tänäkin päivän vuonna 2014 paikallaan.)

Tulot toimintaa varten muodostuivat pääsosiltaan myyjäisistä ja erilaisista kahvituksista yms. ja on mainittava, että varainhankinta vaatii jäsenistöltä paljon voimia, sillä marttatyö tulee päiväpäivältä ja vuosivuodelta aiheeltaan yhä laaja-alaisemmaksi ja ymmärrettävää on, että mitä laaja-alaisempi toiminta sitä enemmän pitäisi olla rahaa. Marttatyön vuosittaiset toimintasuunnitelmat lähtevät Marttaliitosta Helsingistä, josta ne tulevat piiriliittoihin ja edelleen yhdistyksiin, joissa erittäin runsaista teemoista valitaan yhdistykselle sopivimmat toimintasuunnitelmaan.

Kurssitoimintaan, joita yhdistyksessä on vuosittain keskimäärin kahdet, saamme piiriliiton konsulentteja tilata vetäjiksi ja opettajiksi. Opiskelun parissa näiden vuosien varrella on myös aherrettu, josta näkyvänä merkkinä ovat lukuisat taitoavaimet ja tänäänkin (1981) saa kolmoisavaimen 4 marttaa.

Marttatoiminnan pitäjäkohtaiseksi yhdistyksiä yhteistoimintaan sitovaksi organisaatioksi perustettiin vuonna 1976 Paikallisliitto ja se on osoittautunut tarpeelliseksi ja tarkoitustaan täysin vastaavaksi.

Marttailtoja on pidetty perinteisesti joka toinen maanantai ja ohjelmaa iltoihin on riittänyt, sillä toimintasuunnitelma vuosittain on niin tiivis, että mieluummin illat eivät riitä ohjelmien toteuttamiseen. Marttailloista on pidetty pakinakirjaa, joten kirjalliseen luovaan työhön voi jokainen osallistu. Erittäin arvokkaan perinnön meille jätti ikäänkuin testamenttinaan Impi Salomaa puheenjohtajakaudeltaan ja se perintö on, että jokainen marttailta päätetään lukuun hartauskirjasta ja iltavirteen. Uskollisesti olemme tätä kaunista ja ikäänkuin pyhää perinnettä noudattaneet.

Vuosittain kuuluu toimintaamme myös jokin kulttuuri tai opintomatka. Vaatimattomilla lahjoituksilla olemme tukeneet kaikkea sellaista, jotka soveltuvat aatteemme piiriin. Yhteistoimintaa muiden järjestöjenkanssa on järjestetty. Naistenpäivät, Maa- ja Kotitalousnaisten kanssa on jo muodostunut perinteeksi, jolla on ikää jo runsaat 10 vuotta. Tänä vuonna (1981) ne ovat 5.4 ja sikäli erikoiset, että ne vietetään lausuntataiteen puitteissa taiteilija Aila Talvi-Oksanen ohjelmalla, tämä tilaisuus on tarkoitettu kaikille.

Martat kutsuivat viime syksynä (1980) myös eri naisjärjestöt yhteiseen iltaan, jossa jokainen järjestö kertoi toiminnastaan ja sen tavoitteista. Kaikkinainen suhdetoiminta kuntaan, lehdistöön, seurakuntaan, terveyskeskukseen jne. on ollut hyvä ja asiantuntija-apua olemme saaneet aina tarvittaessa. Leppävirta päivillä olemme pyrkineet tekemään tunnetuksi marttatyötä, siellä meillä on ollut tilaisuus järjestää näytteille tärkeiksi katsomiamme asioita.

Mitä jatkossa? Niin! Täytyy todeta, että tässä yhdistysten luvatussa maassa rittää tilaa näkemykseltään avaraan, toiminnaltaan uudistuvaan, mittaviin ulottuvuuksiin yltävään työhön, joka toimii nimikkeellä marttatyö, ja sen sisälle kätkeytyvät nuo kolme arvokasta sanaa: uskonto-koti-isänmaa.